Käytössä ei todella tällä hetkellä ole kuin kännykkäkamera ja Canonin filmikamera. Ja talossa on yhä edelleen autiota.
neule (second hand), farkut (Dr. Denim), kengät (Converse All Star, nahkaa)
Vietän viimeisen viikonlopun Turussa parin keikkatyöillan merkeissä. Avustelen Kummanki Kaa -kiertueen järjestelyissä. Iltoja one down, one to go. Eilen en edes palannut kotiin työvuoron jälkeen ennen kuin jo suuntasin reililtä palanneiden ystävien luokse iltaa viettämään. Tänään saattaa olla saman suuntaista hommaa, vaikka täydellisen matti kukkarossa sitä kyllä ollaan. Kummallisesti onnistuin kuitenkin viettämään eilenkin koko illan käyttämättä itse euron euroa... D:ssä tiskillä tilatun kaakaonkin talo tarjosi, kun kermavaahdot valuivat kuulemma liian holtittomasti yli. Ylimukavaa henkilökuntaa. :)
Viimeisinä päivinä Turussa on vietettävä mahdollisimman paljon aikaa niiden kanssa, joita jää vielä kaipaamaan. Sen sijaan, että viettäisi illat kotona, niin kuin olen lähes koko kevään muutenkin tehnyt. Jälkimmäistä voin tehdä kyllästymiseen asti kesäkuussa vanhempien nurkissa. Vaikka olen suhtautunut muuttoon aivan innokkaastikin, nyt viime päivinä on iskenyt hirvittävän kova haikeus. "En halua jättää teitä kaikkia!" Ja miten monista yhteisistä kauniista kesäpäivistäkin jään paitsi. Huokaus.
Toisinaan sitä sittenkin tuntee kuuluvansa jonnekin.
Filmirullaa on vielä reilusti kamerassa jäljellä. Se on saatava parin seuraavan päivän aikana täyteen muistoja ystävistä.
