1274628992_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

mina lilla växter via min mobiltelefon

Nyt on niin syntisen hyvät sotkut, että taju räjähtää! Nimittäin: 1 rkl raakakaakaorouhetta, 1 tl täysruokosokeria ja pari teelusikallista neitsytkookosöljyä kupissa sekaisin, niin että ruokablogistanilaisittain om-nom-nom vaan!

"Syntisen" herkusta tietenkin tekee sokeri, vaikka täysruokosokeri on tietenkin parempi valinta kuin valkaistu. En tiedä mitä noin nopeat hiilihydraatit paaston jälkeen kuupalle mahtavat vielä tehdä, mutta syntistä ei ainakaan ole neitsytkookosöljy, jota nimenomaan halusin seokseen mukaan: se on hyvää - ja sillä huhutaan olevan useita terveydellisiä hyötyjä useimpiin muihin rasvoihin verrattuna. (Ensimmäisiä linkkejä, joka tuli vastaan asiaa viittausta varten googlatessa. Myös Kimberly Snyder, lukuisten muiden joukossa, on hehkuttanut neitsytkookosöljyä blogissaan useaan eri otteeseen, esim. tässä kirjoituksessa, jonka reseptiä minun on pitänyt jo piiitkän aikaa kokeilla. Ehkä tänä kesänä!)

1274629226_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Siinä on epämääräisessä järjestyksessä ainakin kahta salaattia, avomaankurkkua ja luultavasti pieniä persiljantaimia; en muista nyt tarkalleen, enkä osaa kuvasta tunnistaa, mutta ei huolta, kasvatuspurkeissa on kyllä tunnistuslaput!

Ja vielä jälkiruoan jälkiruoaksi kovan kaverin mustaherukkasorbetti: 2 dl jäisiä mustaherukoita, n. 1/4 sitruunaa mehuineen, lihoineen kaikkineen, puolikas omena ja jääkylmää vettä tehosekoittimessa sileäksi; pakkaseen hetkeksi, jäätymisen edetessä voi välillä sekoittaa sorbettiin vähän kuohkeutta. Kova kaveri tietenkin nauttii sorbettinsa sellaisenaan (maistoin, toimii sellaisenaankin), mutta tänään olin nynny ja ripottelin päälle vähän sitä samaa täysruokosokeria kuin edellä olevassa sotkussa käytin. Nyy... mutta nannaa oli!

--

Mehupaastosta sen verran, että kokemus oli erittäin kannustava. Niinkin kannustava, että haluan ehdottomasti tehdä sen toistekin, ja toistekin ja toistekin... Iho tuli jo neljän-viiden päivän jälkeen niin hyvään - ennen kaikkea tasaiseen - kuntoon, etten rehellisesti sanottuna muista, koska olisin nähnyt ihoni niin hehkuvan terveen näköisenä. En tiedä, johtuiko se sitten itse paastosta vai sitruunamehusta, jota samanaikaisesti ryhdyin hieromaan iholle iltaisin (rusketusta vaalentamaan), mutta tätä testataan vielä uudestaan. Kuten myös sitruunamehua, joka sekin tuntuu, kookosöljyn tavoin, toimivan ihmerohtona niin sisäisesti kuin ulkoisestikin käytettynä.

Lisäksi näytin paaston aikana aika sporttisen jäntevältä urheilijatytsyltä, niin hyvältä, että reisiäkin katsoessa tunsin katsovani aivan eri tyttöä kuin ennen paastoa. Päivittäinen pyöräretki kaupunkiin taisi pitää lihasmuistin kiitettävän aktiivisena; turpeisuutta katosi lihasten ympäriltä ja lihakset tulivat jaloistakin nätimmin esiin - vihdoinkin! Nyt tietenkin aloittelijana vedin paaston jälkeen klassiset "hiilariöverit" (taas), kuin olisin joku kisoihin tankkaava maratoonari ikään. Ja nyt on taas tilapäistä pöhöä (myös naisellisista "vaivoista" johtuen, on se muuten ihmeellistä asustaa naisvartaloa) mutta voin hämmentyneenä (ja salaa hieman voitonriemuisenakin) todeta, että vaaka näytti viisaria pitkästä aikaa lähempänä 55 kiloa kuin 60:tta. Tarkemmin ottaen 56,5 kg. Ja vaikka täytyy myöntää, etten edes halunnut punnita lähtötilannetta, ja vielä reilu viikko sitten arvioin lääkärille painoni 58-59 kilon hujakoille. "Kirjoita todistukseen vaikka 59..." Varmuuden vuoksi, ja todennäköisemmän tilanteenkin takia, ajattelin omatunto päässä hieman soimaten. Mutta mitä vielä! Kaikkea sitä itsestään kuvitteleekin.

Nyt en jaksa ruveta puimaan mehupaaston yksityiskohtia tarkemmin tai tekemään tarkempia jälkiarviointejakaan, mutta pidin paaston aikana kyllä ruokapäiväkirjaa, johon kirjasin vähän myös muita tekemisiä ja vointeja. Että paastosta ehkä vielä lähitulevaisuudessa myöhemmin!

P.S. Ilon Pisara -blogin Miia Saastamoinen kirjoitti sattumalta aivan hiljattain artikkelin elimistön puhdistautumistarpeesta, ja siinä kirjoittaa aito terveysalan ammattilainen. Suosittelen lukemaan jutun, se on sata kertaa paremmin kirjoitettu kuin naistenlehtien "tietopaketit".