Sain netin ulkopuolella huolestuneen kuuloista palautetta taannoisesta Fineli-postauksesta. Tähdennetään vielä kaikille, että ravintoarvojen selvityksen taustalla ei ollut energiasisältöjen laskeminen. Kaloriuskonnosta luovuin jo aikoja sitten.

Tähdennetään vielä sekin, etten suinkaan koko ajan ole mehu- tai nesteruokavaliolla liikkeellä, ehei. Halusin kirjata tulevaisuutta varten satunnaisotoksia vaihtelevista päivistä ruokavalion kannalta. Näitä merkintöjä voi olla mielenkiintoista tutkia myöhemmin. Niiden ei ole suinkaan tarkoitus kuvastaa jokapäiväisiä ruokatapojani. Uskokaa pois, että BMI:ltään täysin terveen rajoissa liikkuva tyttönen syö kyllä muutakin kuin porkkanamehuja ja rehuja. ;) (Esim. siemenet, öljyt (lähinnä neitsytkookos- ja oliiviöljy), pähkinät, pavut ja linssit tarjoavat nekin kyllä tarvittaessa aika ruokaisia ravintoannoksia, ei hätää, rakkaat ystäväni! Puhumattakaan siitä, että toisinaan ei vaan voi vastustaa vuohenjuustoja ja öljyssä marinoituja aurinkokuivattuja tomaatteja tai taivaallisia raakaruokajälkkäreitä, jotka kaikki eivät todellakaan ole sieltä kevyimmästä päästä. Lisäksi minulle on aina maistunut hyvä ruoka, ja "valitettavasti" olen tainnut oppia matkan varrella kokkaamaan itsekin hieman "turhan maukkaita" ruokia - niin että "överit" ovat täällä hieman liiankin tuttu käsite...)

Madetolovemagic ei ole yhtenäinen ruoka- tai liikuntapäiväkirja, vaan lähinnä päiväkirjatyylinen, fiiliksen mukaan koostettu cocktail otoksia päivittäisestä elämästäni. Viime aikoina on vain ollut aika nostaa näitäkin puolia elämästäni esiin.

Ruoka, hyvin syöminen ja itsestään huolehtiminen on nautinto siinä missä kaikki muukin pieni luksus elämässä.

--

Vaikka myönnetään kyllä sekin, että nyt kun muutin kuukaudeksi takaisin vanhempieni nurkkiin, taitaa vanhemmille koittaa raskaat ajat. Tää on viettänyt nyt kiihkoissaan netissä tuntikausia yrittäen koostaa eri lähteistä edes jotenkin vakuuttavaa tietopakettia, miksi mun "terveysruokanatseilussa" on oikeasti järkeä. Vuosien aikana eri lähteistä kerääntynyttä tietoa on vain vaikea koostaa sellaisille, joilla ei välttämättä ole samaa pohjatietoa kuin itsellä. Voinko olettaa, että "kaikki" tietävät makro- ja mikroravintoaineista tai nopeiden ja hitaiden hiilihydraattien eroista? Miten perusasioista sitä oikein pitäisi lähteä liikkeelle? Tyttö on malttamaton. Aina olettanut, että tietyt asiat ovat kaikille itsestäänselvyyksiä, vaikkeivät ne tietenkään ole. Uskokaa nyt, että asia on näin. Ai miten? No, en mä jaksa selittää. Hirveä kiire eteenpäin. Siksi minusta ei ole kovin hyväksi opettajaksi.

Lisäksi en ole koskaan nähnyt asiakseni neuvoa muita heidän elämässään, vaikka tietäisin mielestäni asiat ehkä paremmin kuin joku toinen. (Sitten tietenkin on myös niitä, jotka tietävät asioista paljon enemmän kuin minä, ja heille myönnän mielelläni kaiken heille kuuluvan kunnian.) Väitteleminen vaan ei ole koskaan ollut mun juttu.

Ihan yhtä tyhjän kanssa nämä yölliset touhuni. Nuo paperit löytyvät huomenna aamiaispöydältä. Tuosta mihin ne jätin. Luultavasti vanhempia vain ärsyttää se, että tytär yrittää tuputtaa (hyvää tarkoittavia) ajatuksiaan aikuisemmilleen. Onneksi vanhemmat ovat kuitenkin sentään aina olleet avoimia mun "omaperäisille" (quote) kokkausajatuksille. Joistakin toteutuksista on jopa tykätty. Odottakaas vaan, kun todella pääsen vauhtiin...